Taksiliikennettä, yrittäjiä ja kuljettajia, on arvosteltu KELA-kyytien toteutuksen huonosta laadusta. Tämän artikkelin tavoitteena on tuoda keskusteluun kuljettajan näkökulma. Lisäksi on tarpeellista puolustaa terveyspalvelujen paikallista järjestämistä, ettei tilanne entisestään heikkene. Artikkeli ei tietenkään ole koko totuus, vaan alalla toimivan kuljettajayrittäjän arjen todellisuuden havaintoihin perustuva näkemys.
KELA-kuljetusten kilpailutusten seurauksena välityspalvelut ovat keskittyneet muutamalle valtakunnalliselle välityspalveluyritykselle, jotka sitoutuvat tarjoamaan kuljetuksia välityksessään olevien yritysten palveluina asiakkaille. Valtakunnallisilla välityspalveluyrityksillä ei ole omia takseja, eikä niillä ole määräysvaltaa kuljetuksia käytännössä ajaviin takseihin. Veronmaksajan näkökulmasta kilpailutus on johtanut edullisiin hintoihin verrattuna taksiliikenteen markkinahintoihin. Yrittäjien näkökulmasta hinnat on kilpailutettu sellaisiksi, että ne eivät useinkaan ole kannattavia palkatun henkilökunnan ajamina. Yrittäjät eivät tästä syystä välttämättä anna kaikille kuljettajille KELA-välitystä. Tämä johtaa palvelutarjonnan heikkenemiseen, eli autoja on liian vähän tarpeeseen nähden. Lisäksi kuljettajat valikoivat tarjottuja kyytejä, koska työskentelevät provisiopalkalla ja heillä on päätösvalta tarjottavien kyytien hyväksymiseen tai hylkäämiseen.
Oman palvelutuotannon osalta sahaan ehkä omaa oksaani, mutta olen hyvin huolissani Keski-Suomen hyvinvointialueen esityksestä usean kunnan sote-aseman eli terveyskeskusten lakkauttamisesta. Tilalle on tarjottu päivystäviä autoja ja maksimissaan puolen tunnin matkoja lähikuntien terveyskeskuksiin. Lakkauttamiset perustuvat taloudellisiin laskemiin, mutta niissä on kustannuspaikkaongelma. KELA-palvelujen taksikustannukset eivät kirjaudu hyvinvointialueille. Jos kaikki KELA- ja SOTE-kuljetuskustannukset kirjattaisiin hyvinvointialueelle, hyvinvointialueiden palvelupisteiden taloudellinen tarkastelu saisi uuden ulottuvuuden.
Mikäli terveyspalvelujen keskuksia karsitaan, kuljetuksia tarvitaan enemmän, kuljetuspalvelujen matkat ja kestot sitovat takseja aikaisempaa pidemmiksi ajoiksi. Tämä johtaa kustannusten kasvuun ja taksien saatavuuden heikkenemiseen, koska autot ovat entistä pidempiä aikoja kiinni yksittäisissä kuljetuksissa. Kun takseja on jo nyt liian vähän ja hinnat on kilpailutettu kannattomiksi, niin asiakasnäkökulmasta kuljetuspalvelut eivät parane terveyspalvelujen keskuksia harventamalla.
Yrittäjänä ajan mielelläni entistä pidempiä KELA-kyytejä, mutta veronmaksajana toivon päättäjille kykyä nähdä kokonaisuuksia.